Miehet, edustus - VSS (0 - 2)

Päivän ainoassa pelissämme vastaan asteli formulajoukkue Vihdistä.  Oskari Saaren tiukasti  luotsaama Salisusien porukka on sarjan ehdoton ennakkosuosikki ja huhut kertovat määrätietoisesta harjoittelusta sekä selkeästä tavoitteesta, joka on nousu kauden päätteeksi seuraavalle sarjatasolle.

Todennäköisesti VSS onkin lohkomme kovakuntoisin ja fyysisin porukka. Kolmella kentällä hurjaa vauhtia pitävä ja jatkuvasti sääntöjen rajamailla kovuudessaan pelaava joukkue on hankala vastus kelle tahansa. Ylipainoisia ikämiehiä porukassa ei ole vaan jokaisella miehellä kenkä käy ihan kiitettävästi!

FC Tuusula lähti ottelun alusta lähtien peliin kahdella mahdollisimman kokeneella paikalle saadulla kentällisellä. Tiivis peluutus osoittautuikin pelituntuman kannalta oikeaksi ja pelasimme toistaiseksi kauden parhaan pelimme. Tämä näkyi erityisesti ohjaus-, karvaus- ja peittopelissä jossa oltiin nyt monta askelta kauden ensimmäisiä otteluita edellä.  Maalitilanteiden luominen jatkuvasti kovaa päälle tulevaa vihtiläisporukkaa vastaan oli kuitenkin varsinkin ensimmäisessä erässä lähes ylivoimaista. Ja ne harvat paikat jotka saatiin luotua tyrehtyivät tänään jostain syystä luokattomiin laukauksiin. Ensimmäisessä erässä oltiin selvästi alakynnessa ja vain Markuksen hienot torjunnat pitivät meidät pelissä.

Olikin siis kohtalon ivaa, että erän ainoa maali reilu pari minuuttia ennen erätaukoa tuli maalille lähetetyn roikkupallon pompittua edes takaisin maalin edessä josta lopulta yksi onnekas vihreäpaita sai lyötyä sen sisään. Maalivahtien torjunnat 8-3 joten VSS oli selvästi avauserässä niskan päällä.

Toiseen erään teimme pieniä taktisia muutoksia mm. karvauspeliin ja homma alkoi tasoittua. Toisaalta myös vastustajan tahti hieman hidastui eikä lisämaaleja tehty vaikka jouduimme kertaalleen tappamaan jäähyn vihtiläisten pelättyä ylivoimapeliä vastaan. Torjuntojenkin (4-5) perusteella oltiin tässä erässä jo hyvin pelissä mukana.

Kolmannessa erässä peli oli jo hyvinkin tasaista ja itse asiassa sen hallinta hienokseltaan meillä. Mutta maalipaikat olivat edelleen kiven alla ja niiden hyödyntäminen epäonnistui kerta toisensa jälkeen. Odoteltiin kuitenkin toiveikkaasti jo tasoitusosumaamme, kun puolustajaltamme karkasi vaarattomassa tilanteessa epäonnisesti pallo maalin edessä kärkkyneelle kärkikarvaajalle joka löi sen helposti verkon perille. Pelin lopussa saimme kyllä  painetta aikaan, mutta emme pystyneet enää saamaan kuparista rikki.

Ehkäpa VSS:n  voitto oli ansaittu, mutta maalien syntytapa harmitti kyllä katsomoa myöten. Jos ne olisivat tulleet hillittömän pyörityksen ja täydellisenä altavastaajana olemisen kautta se olisi ollut jotenkin helpompi henkisesti hyväksyä. Tänään nähtiin kuitenkin lupaus paremmasta. Tällä pelillä ja vähän paremmalla onnella saamme kokea vielä monta hyvää hetkeä. 

Jokainen peluri täytti tänään paikkansa, mutta jos toimituksen pitää joku joukosta nostaa esiin, niin Markus maalissa otti monta todellä tärkeää koppia ja armeijan harmaista viikonloppulomalla oleva Akke uurasti puolustuksessa terrierin lailla.

Erään keravalaisen valmentajawelhon sanoin "nyt ei muuta kuin uutta matoa koukkuun". Sarjapelimme jatkuvat 3.11., jolloin Campossa vastaan asettuu kotijoukkue HaKi Red.